III. Mustikoiden valo-olosuhteiden hallinta kasvihuoneissa
1. Varjoverkkojen käyttö: Varjoverkkoja voidaan käyttää valon voimakkuuden säätelyyn ja varmistamaan, että mustikat eivät altistu liian voimakkaalle auringonvalolle.
2. Varjoverkot: Nämä auttavat vähentämään valon voimakkuutta ja tarjoamaan sopivat valaistusolosuhteet estäen mustikoita ylikuumenemasta ja hidastamasta fotosynteesiä.
3. Lisävalaistus: Vuodenaikoina tai pilvisinä päivinä, kun valoa on riittämättömästi, voidaan käyttää lisävalaistusta varmistamaan, että mustikoilla on riittävästi valoa fotosynteesiin.


4. Lisävalaistus: Lisävalot voivat tarjota luonnonvaloa muistuttavan spektrin, mikä auttaa mustikoita ylläpitämään hyvää kasvua ympäristöissä, joissa on riittämätöntä valoa.
5. Valon voimakkuuden hallinta: Mustikoiden fotosynteesi liittyy läheisesti valon voimakkuuteen; sekä liian voimakas että liian heikko valo ovat haitallisia mustikan kasvulle.
6. Valon voimakkuuden säätö: Siksi on tarpeen säätää valon voimakkuutta mustikoiden kasvuvaiheen ja erityistarpeiden mukaan optimaalisen fotosynteesitehokkuuden saavuttamiseksi.
7. Valon keston hallinta: Mustikoilla on vaihtelevat valon keston vaatimukset eri kasvuvaiheissa, ja on tärkeää hallita valon kestoa kohtuullisesti sekä vegetatiivisen että lisääntymiskasvun edistämiseksi.
8. Valon keston hallinta: Esimerkiksi mustikoiden taimivaiheessa valon kestoa voidaan lyhentää asianmukaisesti voimakkaan valon aiheuttamien vaurioiden välttämiseksi.
9. Kasvihuoneen lämpötilan ja valon koordinointi: Kasvihuoneen sisälämpötila vaikuttaa myös mustikoiden fotosynteesiin, ja sisälämpötilaa on tarpeen säätää valo-olosuhteiden mukaan, jotta mustikan kasvulle voidaan varmistaa sopivin ympäristö.
10. CO2-pitoisuuden säätely: Kasvihuoneen CO2-pitoisuuden asianmukainen lisääminen voi parantaa yhteyttämisen tehokkuutta, joten valoa säädettäessä tulisi kiinnittää huomiota myös CO2:n täydentämiseen.
IV. Lämpötilan ja valon tasapainottaminen kasvihuoneissa mustikoiden kasvattamiseksi
1. Lämpötilan hallinta: Kasvihuoneissa kasvatettujen mustikoiden lämpötilan hallinta on herkkä tasapainottelutehtävä. Kun mustikat siirtyvät luonnolliseen lepotilaan, ne tarvitsevat tietyn määrän tunteja alhaisia lämpötiloja kukkiakseen ja tuottaakseen hedelmiä normaalisti. Esimerkiksi Qingdaon alueella lämpötila nousee tasaisesti yli 7,2 ℃:n noin 20. marraskuuta. Kasvihuoneen peittämisen ja lämpötilan nostamisen tulisi tapahtua 20. marraskuuta plus 34 päivää plus 3–5 päivän turvamarginaali, mikä tarkoittaa, että turvallinen aika kasvihuoneen peittämiselle ja lämmittämiselle on 27.–29. joulukuuta. Lisäksi kasvihuoneen lämpötilaa tulisi säätää mustikoiden kasvuvaiheen mukaan normaalin kasvun ja kehityksen varmistamiseksi.


2. Valon hallinta: Mustikat tarvitsevat runsaasti valoa yhteyttämiseen, mutta liian voimakas valo voi vahingoittaa kasveja. Kasvihuoneissa valon voimakkuutta voidaan säätää varjoverkoilla, jotta mustikat eivät altistu liian voimakkaalle auringonvalolle. Myös heijastavia kalvoja voidaan käyttää valon voimakkuuden lisäämiseen, erityisesti talvella, kun päivänvalo on lyhyt.
3. Ilmanvaihto ja kosteuden säätö: Kasvihuoneen ilmanvaihto ja kosteuden säätö ovat yhtä tärkeitä mustikan kasvulle. Asianmukainen ilmanvaihto voi auttaa alentamaan kasvihuoneen sisälämpötilaa, vähentämään tuholaisten ja tautien esiintymistä sekä ylläpitämään sopivaa kosteustasoa. Mustikan kasvukauden aikana kasvihuoneen sisäilman suhteellinen kosteus tulisi pitää 70–75 prosentissa, mikä edistää mustikan itämistä.
4. CO2-pitoisuuden säätely: Kasvihuoneen CO2-pitoisuuden asianmukainen lisääminen voi parantaa yhteyttämisen tehokkuutta, joten valoa säädettäessä tulisi kiinnittää huomiota myös CO2:n täydentämiseen.
Yllä mainittujen toimenpiteiden avulla kasvihuoneen lämpötilan ja valon tasapainoa voidaan hallita tehokkaasti, mikä tarjoaa mustikoille optimaalisen kasvuympäristön ja parantaa niiden satoa ja laatua.
V. Kuinka monta tuntia matalaa lämpötilaa mustikka tarvitsee lepotilan aikana?
Lepotilaan siirtymisen jälkeen mustikat tarvitsevat tietyn ajanjakson alhaisissa lämpötiloissa fysiologisen lepotilan päättymiseksi, jota kutsutaan jäähdytysvaatimukseksi. Eri mustikkalajikkeilla on vaihtelevat jäähdytysvaatimukset. Esimerkiksi 'ReKa'-lajike vaatii 1000 tuntia tai enemmän jäähdytystä, ja 'DuKe'-lajike vaatii myös 1000 tuntia. Joillakin lajikkeilla on alhaisemmat jäähdytysvaatimukset, kuten 'Meadowlark'-lajike, joka vaatii alle 900 tuntia, kun taas 'Green Gem' -lajike vaatii yli 250 tuntia. Lisäksi 'Eureka'-lajike vaatii enintään 100 tuntia, 'Rocio' (H5) -lajike enintään 60 tuntia ja 'L'-lajike enintään 80 tuntia. Nämä jäähdytysvaatimukset ovat ratkaisevan tärkeitä mustikan lepotilan hallinnassa, jotta voidaan varmistaa normaali kasvin kasvu ja hedelmäntuotanto.

VI. Jäähdytysvaatimusten lisäksi mitkä muut tekijät vaikuttavat mustikan lepotilan vapautumiseen?
Mustikan lepotilan vapautumiseen vaikuttavat useat tekijät jäähdytysvaatimusten lisäksi, mukaan lukien:
1. Eksogeeniset hormonit: Eksogeeniset gibberelliinit (GA) voivat tehokkaasti keskeyttää mustikannuppujen lepotilan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että eksogeeninen GIbberelliinikäsittely voi merkittävästi vähentää tärkkelyspitoisuutta ja lisätä kukkanuppujen vesipitoisuutta, mikä edistää mustikan lepotilan vapautumista ja itämistä.
2. Lämpötilan hallinta: Lepotilaan siirtymisen jälkeen mustikat tarvitsevat tietyn ajanjakson alhaisia lämpötiloja fysiologisen lepotilan päättymiseksi. Kasvihuoneissa lämpötilaa voidaan säätää simuloimaan luonnollisten olosuhteiden alhaisen lämpötilan tarpeita, mikä auttaa mustikoita lopettamaan lepotilan.
3. Valo-olosuhteet: Valo vaikuttaa myös mustikan lepotilan vapautumiseen. Vaikka mustikat ovat valoa rakastavia kasveja, liian voimakas valo lepotilan aikana voi vahingoittaa kasveja. Siksi asianmukainen valonhallinta on myös tärkeä osa lepotilan vapauttamista.
4. Vedenhallinta: Mustikan lepokauden aikana asianmukainen vedenhallinta on välttämätöntä. Sopivan maaperän kosteuden ylläpitäminen auttaa mustikkakasveja pysymään terveinä lepokauden aikana.
5. Ravinteiden hallinta: Lepokauden aikana mustikat tarvitsevat suhteellisen vähän lannoitetta, mutta asianmukainen ravinteiden hallinta voi auttaa kasvia kasvamaan paremmin lepokauden päätyttyä. Lehtilanoitteita voidaan käyttää tarvittavien ravinteiden tarjoamiseksi.
6. Tuholaisten ja tautien torjunta: Lepotilan aikana mustikkakasvit ovat heikompia ja alttiimpia tuholaisille ja taudeille. Siksi oikea-aikainen tuholaisten ja tautien torjunta on tärkeä tekijä kasvien terveyden ja lepotilan sujuvan päättymisen varmistamiseksi.
7. Leikkaamisen hallinta: Oikeanlainen leikkaaminen voi edistää mustikkakasvien kasvua ja hedelmäntuotantoa. Lepotilan aikana tehtävä leikkaaminen voi poistaa kuolleita ja ristikkäisiä oksia, mikä ylläpitää hyvää ilmankiertoa ja valonläpäisyä, mikä auttaa kasvia pääsemään lepotilasta eroon.
Yllä mainittujen toimenpiteiden avulla mustikoiden lepotilakautta voidaan tehokkaasti hallita, varmistaa, että kasvit voivat kasvaa terveesti lepotilan jälkeen ja parantaa mustikoiden satoa ja laatua.
Tervetuloa jatkamaan keskustelua kanssamme.
Sähköposti:info@cfgreenhouse.com
Puhelin: (0086) 13980608118
Julkaisun aika: 12.11.2024